Hohoi - taas on yksi päivä lähempänä akan ottoa!

"Kyllä vanha kansa tiesi!", kuulee monen vanhan ihmisen suusta. Mutta mitä se tiesi. Tutustutaanpa vanhan kansan viisauksiin. Kerron myös, että mitä sananlasku tuo minun mieleeni.

Elämä hymyilee kuin silakka piimätuopissa.

Piimä on hapanta. Elämä on joskus tosi hapanta. Tämä lausahdus on luultavasti heitetty pilke silmäkulmassa kanssaeläjän kysymykseen "mitä kuuluu" jonkin viiksivallun toimesta elämän aherruksen keskellä.

Rakkaus ei ole mikään potaatti.

Potaatti eli peruna on sokeripitoinen kasvi, josta syödään keltainen osa nimeltään mukula. Perunaa viljellään pellolla. Kun se on kypsä, se nostetaan pois maasta ja pestään vesisankossa harjan varren avulla. Peruna on pyöreä ja tavallinen ruoka-aine suomalaisen ruokapöydässä. Ilmeisesti sanoja haluaa kertoa, että rakkaus ei kasva pellolla tai rakkautta ei pestä harjan varrella. Rakkaus ei myöskään ole keltainen, tärkkelyspitoinen ja tavallinen ruoka-aine. Hmm....

Jokaisessa ihmisessä on ripaus ryssää, ja jokaisessa ryssässä on ihmistä, liikaakin.

Jokainen ihminen osaa olla tosi julma. Moni Suomea vastaan sotinut venäläinen ei varmastikaan sotinut omasta tahdostaan. Jokaisessa ihmisessä on siis sekä hyvät että tosi julmat puolet.

Akka otetaan, mies saadaan.

Miehillä on tapana puhua akan otosta. Toisaalta akka-sanan merkitys on negatiivisempi kuin esimerkiksi vaimon. Mies on taas tosi neutraali sana. Toisaalta entisvanhaan nainen ei saanut valita miestään...

Se ei tapojaan paranna, joka ei mieltään pahoita.

Jos ei huomaa itse tehneensä väärin tai kuule keneltäkään tehneensä väärin, ei korjaa tapojaan. 

Rahalla saa vaikka tapella kirkossa.

Jos on paljon rahaa, on paljon valtaa.

Isän syli on suloinen, mutta äidin helma hempeämpi.

Isä ja äiti ovat tärkeitä lapselle ja kummallakin on tärkeä tehtävä, mutta pienelle lapselle äiti on isää tärkeämpi.

Älä sorra sorrettua äläkä murra murrettua.

Jos jollakin menee huonosti, älä pahenna tilannetta.

Älä pane kiveä kuorman päälle.

Sama tarkoitus kuin edellisessä. Tämän voi myös ymmärtää niin, että vaikeassa elämäntilanteessa olevan ihmisen kuormaa ei saa lisätä, vaan enemminkin vähentää tuskaa.

Ei hinta hevosta korota.

Ihmisarvo ei riipu taloudellisesta asemasta.

Sikakin kyllästyy samaan ruokaan.

Hyväkin ruoka alkaa kyllästyttämään, jos sitä syö aina.

Ylenkatse lapsen sydämen särkee.

Jos lasta ei arvosteta, lapsen itsetunto ei kehity hyväksi.

Sukulaisuus ei auta asian kohalla.

Vaikka olisi kuinka sukua, mutta on riita tai erimielisyyksiä, ei sukulaisuus vähennä erimielisyyksiä tai selvitä riitaa.

Ei sellaista tietä, jota ei ennen ole käyty.

Vaikka tuntuisi siltä, että kukaan ei ole koskaan tuskaillut samojen asioiden kanssa, joku on kuitenkin tuskaillut.

Missä on tahtoa, siinä on tie.

Jos tarpeeksi haluaa jotakin, saavuttaa sen, jos panostaa tarpeeksi.

Suo ei kasva kiviä, eikä kangas karpaloita.

Toista ihmistä ei voi muuttaa kokonaan.

Kyllä jokanen simmone on ku kaikki muukki!

Jokaisessa ihmisessä on hyviä ja huonoja puolia. Jokainen ihminen tekee virheitä. Kukaan ei voi olla yli-ihminen.

Hohoi - taas on yksi päivä lähempänä akan ottoa.

Jostain syystä näen mielessäni nuoren miehen huikkaamassa tämän lausahduksen toiselle nuorelle miehelle heinätalkoopäivän päätteeksi kävellessään talikko olalla pois pellolta. 


Mitäs luulette, että menikö selitykset ihan metsään vai onko niissä jotain totuuden siementä?