Koska vieraannuimme luonnosta

"Hyi, siellä voi olla kissan kakkaa!", sanoi äitini kun pikkuveljeni tunki noin vuoden ikäisenä suuhunsa hiekkaa hiekkalaatikolla. Äiti kuitenkin antoi lapsensa tehdä niin, koska ajatteli ettei voi aina olla katsomassa syökö lapsi hiekkaa vai ei. Itseni kohdalla en muista vastaavaa tapausta, mutta muistan esimerkiksi maistaneeni ruohoa. Moni nykyajan vanhempi suojelee lapsiaan liikaa kieltämällä lasta laittamasta suuhunsa esimerkiksi hiekkaa. Kuitenkin tämä on immuunipuolustuksen kannalta tärkeää.

Biologi Tiina Parkkima on kirjoittanut Allergia- ja astmaliiton blogiin kirjoituksen otsikolla luontoon elpymään 19.5.2017. Blogikirjoitus käsittelee allergioiden yhteyttä ihmisen vieraantumiseen luonnosta. Tummennetut tekstit ovat suoraa lainausta Tiina Parkkiman kirjoituksesta.

Ihminen on evolutiivisen historiansa aikana elänyt vasta hyvin vähän aikaa kaupungeissa erossa luonnosta.-- Onkin selvää, ettemme ole lajina evolutiivisesti sopeutuneet kaupunkielämään, vaan tällä on lieveilmiöitä, kuten esimerkiksi allergioiden ja astman sekä erilaisten autoimmuunisairauksien lisääntyminen. Näyttääkin siltä, että kaupunkielämä tekee meistä sairaita.

Parkkima kirjoittaa, että loisten häviäminen ihmisten elimistöstä aiheuttaa allergioita, koska puolustusjärjestelmämme on kehittynyt taistelemaan loisia vastaan. Koska emme enää kanna loisia hygienian parantumisen vuoksi, elimistömme luulee esimerkiksi siitepölyä loiseksi ja alkaa taistella tätä vastaan.

Tutkimuksissa on löydetty viitteitä esimerkiksi siitä, että jotkin loiset ja siitepölyt eivät olekaan niin kaukana toisistaan kuin ensi alkuun voisi kuvitella. Esimerkiksi erään halkiomatoihin kuuluvan loisen proteiini muistuttaa erehdyttävästi koivun siitepölyä, mistä elimistö hämääntyy. Aikaisemmin, kun loiset kuuluivat elämäämme, elimistö kehitti vasta-aineita karkottaakseen halkiomadot suolistosta – nyt elimistö kehittää samoja aineita ajaakseen siitepölyt pois limakalvoilta, mikä aiheuttaa allergiaoireita kuten kutinaa ja silmien vuotamista.

Parkkima lohduttaa ettei peli ole menetetty, koska ihmisen immuunipuolustus kehittyy koko elämän ajan. Immuunipuolustuksen pohja muotoutuu lapsuudessa, joten jo silloin pitäisi aloittaa elimistön harjoittaminen allergeenejä vastaan. Parkkima ottaa esille lasten tavan tutustua uuteen suullaan, joka voi olla kehittynyt immuunipuolustuksen kehittymisen varmistumiseksi. Aikuisena voi kehittää immuunipuolustusta esimerkiksi liikkumalla luonnossa ja harrastamalla puutarhatöitä.



Ps. Jos mietit vielä pitäisikö mennä ulos vai ei, mene ulos. : )