Suomalainen ruokakulttuuri maakunnittain Osa 1

Minua kiinnostavat suomalaiset perinteet. Se miten ennen syötiin, on askarruttanut minua monesti nykyajan dieettimyskyn keskellä. Ajauduin ruokatieto.fi. - sivustolle ja sain lisää tietoa suomalaisten maakuntien ruokaperinteistä.

Nykyään maakuntien väliset erot ruoissa, makutottumuksissa ja ruoanvalmistusmenetelmissä eivät ole niin suuria kuin ennen. Eroja ovat tasoittaneet koululaitos, kotitalousneuvonta, media ja kaupat. Perinneruoat olivat alunperin säätyläisen herkkuja ja levisivät vähitellen muidenkin keittiöihin jopa arkiruokien joukkoon. Esimerkkeinä mainittakoon lihapullat ja perunalaatikko.

Lapissa perinneruokien raaka-aineina ovat poro, kala, erilaiset marjat (puolukka,hilla,karpalo,mustikka) ja leipäjuusto. Lappilainen leipäjuusto on paksu, mehevä sisältä ja pinnalta kauniin kullanruskeaksi paistossa täpliintynyt. 

Porotiloilla käytetään edelleen perinteistä tapaa ilmakuivata erotuksissa teurastettujen porojen lihaa. Nykyään käytetään myös pakastamista. Riista, kuten metsälinnut ja hirvet, on perinteisesti tärkeä raaka-aine. Lohikalat, kuten lohi, nieriä, tammukka ja siika kuuluvat arvostettuihin kaloihin. Lapin puikulaperuna on saanut EU:n SAN-alkuperänimisuojan.

Kainuussa suositaan selkeää ruokaa, jossa ruoan oma maku tulee esiin. Kala, riista ja marjat ovat kainuulaisen ruokaperinteen perusta. Kainuulaiseen ruokaperinteeseen liittyy suureksi osaksi myös leipä. Palvilihakeitto on tunnetuin kainuulaisista perinneruoista.

Kainuun maakuntakala on nimeltään norssi eli kuore. Kyseisestä kalasta tehdään kapakeittoa. Marjarönttöset, avokukot ja juustoleipä ovat kainuulaisten herkkuja.

Pohjois-Pohjanmaalla kala on ollut suosittu meren läheisyyden vuoksi. Nahkiaiset, Perämeren lohi ja siika ovat Oulun alueen herkkuja. Myös silakkaa ja ahventa on käytetty. Mädistä on tehty mätipullia eli ruppanoita tai sitten syöty suolan ja sipulin kera. 

Happamia ruisreikäleipiä leivottiin pari kertaa vuodessa. Reikäleivät kuivattiin pirtin katossa. Viikottain leivottiin ohrarieskaa ja hiivaleipää.  Marjojen käyttö on ollut runsasta. Käytettyjä marjoja ovat alavilla mailla viihtyvät tyrni ja mesimerja sekä soilla kasvavat hilla ja karpalo. Lisäksi vadelma, mustikka, puolukka ja variksenmarjat ovat tyypillisiä marjoja. Pohjois-Pohjanmaalla tuotetaan nykyäänkin paljon maitojalosteita.

Koillismaalla suosiossa ovat olleet hilla, porotuotteet ja muikku.

Lähteet:
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/hyva-tavaton-ruoka-ja-tapakulttuuri/mista-ruokakulttuuri-koostuu/maakuntien-ruokaperinteita