Kun lopetin kahvin juonnin

Join kahvia ensi kerran olessani hädin tuskin koululainen. Ensimmäiset kahvit olivat sokeria maidolla ja kahvilla.

Teini-iässä kahvinjuonti alkoi vakiintumaan. En muista olleeni erityisen riippuvainen. Olin pitkiä kausia juomatta kahvia, jos kahvia ei ollut tai se oli liian pahaa.

Ennen viime joulua sain yhtenä aamuna päähänpiston, enkä jaksanut keittää sinä aamuna kahvia. Join teetä ja sekin taisi olla roibos-teetä eli siinä ei ollut kofeiinia.
Sinä päivänä oli viimeinen tentti ennen joulua. Kesken tentin alkoi väsyttämään ja päätä särki. Oli huono olo. Tentin jälkeen menin joululounaalle koulukavereiden kanssa koulun ruokalaan ja keksin miksi pääni on kipeä.

Menin suoraan koulusta kuntosalille. Yritin löytää repusta särkylääkettä, mutta ei löytynyt. Treeni ei ollut kauhean kiva kokemus. Jokaisella ponnistuksella tuntui, että otsassa rajähtää jotain.

Menin kotiin kun treeni oli tehty. En älynnyt ottaa särkykääkettä vieläkään. Illalla olisi ollut konsertti, johon olin ajatellut meneväni sen sijaan oksensin kotona.
Sitten otin vihdoinkin särkylääkettä ja menin nukkumaan. Päätin,että kahvin juonti loppuu, koska olen siitä liian riippuvainen.

Ensimmäiset päivät ja viikot oli pää kipeä ja väsytti. Sitten olo pikkuhiljaa helpottui.
Kun ensimmäisen kerran käytin kofeiinia,jota sattui olemaan flunssajuomassa, tuli hiki. Flunssajuoma auttoi paremmin kuin ennen.

Vaikeaa oli olla läsnä, kun joku joi kahvia. Aluksi oli helppoa olla korvaamatta kahvia. Hyvin pian roibos-tee korvasi kahvin. Etenkin jos syö jotain  leivonnaista, tuntuu että tarvii roibos-teetä.

Elämä muuttui paremmaksi. Mahakivut vähenivät. En uskonut näin tapahtuvan, koska en uskonut kahvilla olevan vaikutusta. Huomasin hiihtolomalla ettei ole närästänyt pitkään aikaan.

Elämä on myös muuttunut niin ettei tarvitse miettiä mistä saan kahvia. En halua olla virkeä kahvin ansiosta. Haluan olla virkeä, koska olen nukkunut tarpeeksi ja olen syönyt tarpeeksi vitemiineja ja  muita ruoasta saatavia hyödyllisiä aineita.