Untuva lämmittää mutta ketä
"Hanhen paljaassa nahassa on verisiä haavoja. Linnun jalat on sidottu nippuun, jotta untuvien nyppiminen kävisi helpommin. Nyppijä painaa lintua kaulasta maata vasten pitääkseen linnun paikallaan kivuliaan operaation ajan."
Eläinsuojelujärjestö Petan kuvaama video Kiinasta näyttää lämpimien ja pehmeiden untuvatuotteiden toisen puolen.
Kuluttaja-lehden (7/2017) mukaan 80 prosenttia maailman untuvasta tulee Kiinasta, jossa on laillista nyppiä untuvaa eläviltä linnuilta. Kukaan ei kuitenkaan voi olla varma kuinka suuri osuus totuudessa on. Eläinsuojelujärjestöjen mukaan suurin osa untuvista on nypitty eläviltä linnuilta, mutta alan yritykset ovat eri mieltä. Osalla yrityksistä on sertifikaatti tai raportti, jolla todistaa untuvan olevan peräisin kuolleilta linnuilta.
Eläinsuojelujärjestön Four Pawsin kampanjapäällikön Nina Jamalin mukaan elävänä nyppiminen koskee erityisesti hanhia, koska hanhilla on voimakas sulkasato. Viljelijä saa enemmän rahaa isommista untuvista kuin pienemmistä, joten viljelijälle on hyödyllisempää nyppiä höyhenet vanhemmilta hanhilta. EU-maissa untuvien nyppiminen eläviltä linnuilta on kielletty, mutta untuvien "kerääminen" on sallittua Puolassa ja Unkarissa. Keräämisellä tarkoitetaan sulkasadon aikana irtoavien höyhenten ja untuvien poimimista kamman avulla. Kampanjapäällikkö Jamalin mukaan kompastuskivi on siinä, että lintujen sulkasato ei satu saamaan aikaan koko parvella eikä kaikki untuvat irtoa samaan aikaan. Kerääjien palkka perustuu untuvan määrään, joten kerääjillä on houkutus nyppiä untuvaa, joka ei ole vielä ehtinyt irrota itsestään.
Untuvatuotantoon liittyy myös hanhen- ja ankanmaksan tuotanto. Maksaa tuotetaan pakkosyöttämällä lintuja, jolloin saadaan aikaan sairaus nimeltä rasvamaksa. Helsingin yliopiston Eläintenhyvinvointitieteen professorin Anna Valrosin mukaan yksi tapa pakkosyöttää lintuja on laittaa linnunruokatorveen ruokaa putken avulla. Four Pawsin kampanjapäällikön Jamalin mukaan etenkin ankkojen untuva voi olla peräisin pakkosyötetyilta linnuilta. Suomessa lintujen pakkosyöttäminen on lailla kielletty toisin kuin Ranskassa, Unkarissa, Espanjassa, Belgiassa ja Bulgariassa.
Miten sitten voi olla varma siitä onko untuvatakin tai untuvatyynyn untuva nypitty eläviltä linnuilta. RDS-sertifikaatti on Jamalin mukaan paras takuu vastuullisesta untuvantuotannosta. RDS-sertifikaatti on saanut alkunsa The North Facen aloitteesta. Tarkastajat ovat yrityksen ulkopuolisia toimijoita, jotka tekevät tarkastuksia vuosittain sekä yllätyksenä RDS-sertifikaatin saaneilla tiloilla ja teurastamoissa. Kuluttajan tiedon mukaan RDS-sertifikaatti on Haltilla, Haglöfsillä ja The North Facella.
Fill power- lukema kertoo kuinka suuren osan 28 gramman painoinen untuvatukko vie. Untuvatukon tilavuus on korkeampi paremmin eristävissä untuvatuotteissa. Korkea fill power -arvo yhdistettynä riskimaahan saa herätyskellot soimaan. Tietoja untuvatäytteestä voi lukea tuotteessa kiinni olevista lapuista tai valmistajien verkkosivuilta.
Ps. Jos haluat tarkistaa artikkelin, lue se vaikkapa kirjastossa jollet ole tilannut Kuluttaja-lehteä paperisena tai digiversiona. Kuluttaja- lehden artikkeli tuli yllätyksenä minullekin kesken syysloma-aamun aamupalan syönnin. Mutta nyt myös minä olen hitusen viisaampi.
Eläinsuojelujärjestö Petan kuvaama video Kiinasta näyttää lämpimien ja pehmeiden untuvatuotteiden toisen puolen.
Kuluttaja-lehden (7/2017) mukaan 80 prosenttia maailman untuvasta tulee Kiinasta, jossa on laillista nyppiä untuvaa eläviltä linnuilta. Kukaan ei kuitenkaan voi olla varma kuinka suuri osuus totuudessa on. Eläinsuojelujärjestöjen mukaan suurin osa untuvista on nypitty eläviltä linnuilta, mutta alan yritykset ovat eri mieltä. Osalla yrityksistä on sertifikaatti tai raportti, jolla todistaa untuvan olevan peräisin kuolleilta linnuilta.
Eläinsuojelujärjestön Four Pawsin kampanjapäällikön Nina Jamalin mukaan elävänä nyppiminen koskee erityisesti hanhia, koska hanhilla on voimakas sulkasato. Viljelijä saa enemmän rahaa isommista untuvista kuin pienemmistä, joten viljelijälle on hyödyllisempää nyppiä höyhenet vanhemmilta hanhilta. EU-maissa untuvien nyppiminen eläviltä linnuilta on kielletty, mutta untuvien "kerääminen" on sallittua Puolassa ja Unkarissa. Keräämisellä tarkoitetaan sulkasadon aikana irtoavien höyhenten ja untuvien poimimista kamman avulla. Kampanjapäällikkö Jamalin mukaan kompastuskivi on siinä, että lintujen sulkasato ei satu saamaan aikaan koko parvella eikä kaikki untuvat irtoa samaan aikaan. Kerääjien palkka perustuu untuvan määrään, joten kerääjillä on houkutus nyppiä untuvaa, joka ei ole vielä ehtinyt irrota itsestään.
Untuvatuotantoon liittyy myös hanhen- ja ankanmaksan tuotanto. Maksaa tuotetaan pakkosyöttämällä lintuja, jolloin saadaan aikaan sairaus nimeltä rasvamaksa. Helsingin yliopiston Eläintenhyvinvointitieteen professorin Anna Valrosin mukaan yksi tapa pakkosyöttää lintuja on laittaa linnunruokatorveen ruokaa putken avulla. Four Pawsin kampanjapäällikön Jamalin mukaan etenkin ankkojen untuva voi olla peräisin pakkosyötetyilta linnuilta. Suomessa lintujen pakkosyöttäminen on lailla kielletty toisin kuin Ranskassa, Unkarissa, Espanjassa, Belgiassa ja Bulgariassa.
Miten sitten voi olla varma siitä onko untuvatakin tai untuvatyynyn untuva nypitty eläviltä linnuilta. RDS-sertifikaatti on Jamalin mukaan paras takuu vastuullisesta untuvantuotannosta. RDS-sertifikaatti on saanut alkunsa The North Facen aloitteesta. Tarkastajat ovat yrityksen ulkopuolisia toimijoita, jotka tekevät tarkastuksia vuosittain sekä yllätyksenä RDS-sertifikaatin saaneilla tiloilla ja teurastamoissa. Kuluttajan tiedon mukaan RDS-sertifikaatti on Haltilla, Haglöfsillä ja The North Facella.
Fill power- lukema kertoo kuinka suuren osan 28 gramman painoinen untuvatukko vie. Untuvatukon tilavuus on korkeampi paremmin eristävissä untuvatuotteissa. Korkea fill power -arvo yhdistettynä riskimaahan saa herätyskellot soimaan. Tietoja untuvatäytteestä voi lukea tuotteessa kiinni olevista lapuista tai valmistajien verkkosivuilta.
Ps. Jos haluat tarkistaa artikkelin, lue se vaikkapa kirjastossa jollet ole tilannut Kuluttaja-lehteä paperisena tai digiversiona. Kuluttaja- lehden artikkeli tuli yllätyksenä minullekin kesken syysloma-aamun aamupalan syönnin. Mutta nyt myös minä olen hitusen viisaampi.
Kommentit
Lähetä kommentti