Pitäisikö lihaa syödä ja kuinka paljon
Äitini kertoi että hänen kotonaan syötiin leikkeleitä vain kerran viikossa yhdellä aterialla. Puhutaan 1960-luvulla syntyneestä ihmisestä.
Suomalaiset söivät lihaa vuonna 2015 noin 79 kiloa henkeä kohden luullisena lihana. Vuoden 2016 kulutuksen ennustetaan olevan samaa tasoa tai kasvavan hieman.(Lihatiedotus.fi)
Suomalaisten lihansyönti ylittää syöpäjärjestöjen suositukset. 50 kymmenen vuoden aikana lihankulutus on kaksinkertaistunut. Suomalaisten syömä lihan ja lihavalmisteiden määrä on monikertainen kuin syöpäjärjestöjen suosima terveellinen määrä. Suositeltu määrä on alle 300g viikossa. Keskivertosuomalainen syö lihaa viikossa 1,5 kiloa. 1960-luvulla lihaa syötiin 100 grammaa päivässä.
Proteiininlähteiksi voi vaihtaa soijan, pavut ja linssit. Kasviperäiset proteiinilähteet ovat usein lihaa halvempia. Jos lihasta luopuminen, on vaikeaa, voi vähentää ja totutella hiljalleen uusiin ruokiin. Lihansyönnin kanssa ei tarvitse olla ehdoton, koska tässäkin asiassa selviää kohtuudella.
Yleensä syömme ruokaa, johon lapsuudenkodissa totuimme ja mitä meille läheiset ihmiset syövät. Valmistamme ruokaa samoilla resepteillä kuin vanhempamme. Toisaalta, haluamme erottautua vanhemmistamme ja poiketa heidän tavoistaan. Odotan mielenkiinnolla miten ruokailutottumukset tulevat muuttumaan ja miten tulevaisuuden ihmiset syövät. Miten esimerkiksi kasvissyönti lisääntyy vai palataanko entiseen. Miten kouluruokailu muuttuu ja mitkä sairauden vähenevät.
Minulle lihansyönti ei ole koskaan ollut erityisen tärkeää. Syön kuitenkin sitä, mutta olen vähentänyt kun ei ole enää pitänyt olla omien vanhempien ruokakäsitysten armoilla. Olen oppinut paljon minulle uusista proteiininlähteistä. Kouluruokailussa on ollut kiva testata kasvisvaihtoehtoja.
On mielenkiintoista miten palaamme monesti entiseen. 1960-luvulla ihmisten syömä lihanmäärä oli nykyistä paljon pienempi, mutta kasvisruoan suosio voi palauttaa meidät entisaikojen lihansyönnin tasolle.
http://www.lihatiedotus.fi/ajankohtaista/liha-maistuu-edelleen-suomalaisille.html
https://yle.fi/uutiset/3-5383650
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00071
Suomalaiset söivät lihaa vuonna 2015 noin 79 kiloa henkeä kohden luullisena lihana. Vuoden 2016 kulutuksen ennustetaan olevan samaa tasoa tai kasvavan hieman.(Lihatiedotus.fi)
Suomalaisten lihansyönti ylittää syöpäjärjestöjen suositukset. 50 kymmenen vuoden aikana lihankulutus on kaksinkertaistunut. Suomalaisten syömä lihan ja lihavalmisteiden määrä on monikertainen kuin syöpäjärjestöjen suosima terveellinen määrä. Suositeltu määrä on alle 300g viikossa. Keskivertosuomalainen syö lihaa viikossa 1,5 kiloa. 1960-luvulla lihaa syötiin 100 grammaa päivässä.
Lihan syönnillä on yhteys sekä ulkomaisten että suomalaisten tutkimusten perusteella erityisesti suolistosyöpiin sairastumiseen. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan 11 prosenttia 10 vuoden aikana miesten kuolemantapauksista olisi vältettävissä jos runsaasti lihaa kättävät miehet vähentäisivät lihansyöntia alimman viidenneksen tasolle. Naisten osuus olisi 16 prosenttia.
Ennen liha oli kausiruokaa. Lihan kulutus on lisääntynyt elintasin noustessa. Lihan yhteys syöpiin voi johtua myös valmistustavoista eikä vain ravintokoostumuksesta. Rintasyöpä ja paksusuolensyöpä ovat elintasosairauksia, jotka ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Sairauksien estämiseksi suositellaan vähentämään lihansyöntiä ja välttämään valmistusta rasvassa ja grillissä.
Ennen liha oli kausiruokaa. Lihan kulutus on lisääntynyt elintasin noustessa. Lihan yhteys syöpiin voi johtua myös valmistustavoista eikä vain ravintokoostumuksesta. Rintasyöpä ja paksusuolensyöpä ovat elintasosairauksia, jotka ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Sairauksien estämiseksi suositellaan vähentämään lihansyöntiä ja välttämään valmistusta rasvassa ja grillissä.
Proteiininlähteiksi voi vaihtaa soijan, pavut ja linssit. Kasviperäiset proteiinilähteet ovat usein lihaa halvempia. Jos lihasta luopuminen, on vaikeaa, voi vähentää ja totutella hiljalleen uusiin ruokiin. Lihansyönnin kanssa ei tarvitse olla ehdoton, koska tässäkin asiassa selviää kohtuudella.
Yleensä syömme ruokaa, johon lapsuudenkodissa totuimme ja mitä meille läheiset ihmiset syövät. Valmistamme ruokaa samoilla resepteillä kuin vanhempamme. Toisaalta, haluamme erottautua vanhemmistamme ja poiketa heidän tavoistaan. Odotan mielenkiinnolla miten ruokailutottumukset tulevat muuttumaan ja miten tulevaisuuden ihmiset syövät. Miten esimerkiksi kasvissyönti lisääntyy vai palataanko entiseen. Miten kouluruokailu muuttuu ja mitkä sairauden vähenevät.
Minulle lihansyönti ei ole koskaan ollut erityisen tärkeää. Syön kuitenkin sitä, mutta olen vähentänyt kun ei ole enää pitänyt olla omien vanhempien ruokakäsitysten armoilla. Olen oppinut paljon minulle uusista proteiininlähteistä. Kouluruokailussa on ollut kiva testata kasvisvaihtoehtoja.
On mielenkiintoista miten palaamme monesti entiseen. 1960-luvulla ihmisten syömä lihanmäärä oli nykyistä paljon pienempi, mutta kasvisruoan suosio voi palauttaa meidät entisaikojen lihansyönnin tasolle.
http://www.lihatiedotus.fi/ajankohtaista/liha-maistuu-edelleen-suomalaisille.html
https://yle.fi/uutiset/3-5383650
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00071
Kommentit
Lähetä kommentti